On ehkä vesi vielä viileää
tahtoni joessa.
Hetki vain sen kiehuvaksi räjäyttää;
Riittää kun kädelleni tulee käsi
ja sivaltaa lauttani pirstaleiksi.
Rikkoo laiturit
polttaa puut
joentöyräät raiskattuine rankoineen
levittäytyvät rujoine kasvoineen.
Ehkä jossain pohjan mudassa
vaanii Tahdon haltia;
Heittää verkkonsa silmilleni
eikä irroita vaikka pyristelen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti