Levoton taivas poskilleen
varjojen naista piirtää
Usva vihreänä kumartuu
kiinni pitämään;
Ei vielä yö
eikä enää päiväkään
vaan ei kiirehtiä tähdet
tahdo tanssiaan.
Rantahiekkaa raapii
kuoriaisen askel.
Peittää jo tyhjyys
päivän selän
hyväilyllään nukuttaa.
On jo kiire huominen tavoittaa
ei tahdo nainen onneaan kadottaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti