Aika kiitää
kuin lattialle karannut elohopea
ei aina ehdi mennä itsensä sisään
ja kysyä: kuka olet?
Joskus asetan oitseni kyseenalaiseksi
juoksen itseäni pakoon;
Joskus koitan juosta ajatuksiani kiinni
ne leijuvat tavoittamattomiin
kuin tuulen irroittama lehti
syksyisellä nurmikolla.
Minä juoksen itseäni pakoon
etten huku roudan alle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti