Myötätuulessa kulkevat kurjet
Puut varjoineen
repeytyvät siruiksi
Tuulessa tapaa hahmo toisen;
Löytää, kietoutuu, sulautuu
koskettaa ikuisuutta
jäädäkseen sen viitan alle.
Metsässä vanha kuusi
naavainen
peittää vaipallaan
yksinäisyyden siemenen;
Hyväilee uneen.
Myötätuulessa sulautuu hahmo toiseen.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti